Yksikään hetki ei ole tuhlattu, jos sen on viettänyt hevosen selässä

Ainakin tämän viikon jälkeen haluan uskoa niin, sillä nyt on kyllä saanut ratsastaa sydämensä kyllyydestä! Hevoset ovat vieneet nin paljon aikaa, että tämä postauskin valmistuu vasta nyt. Luvassa siis minun hevostäyteinen viikkoni tiivistettynä!

Ferryllä olen ratsastanut kolmesti maastossa. Poni on ollut laiska kuten yleensä, mutta tänään se yllätti ja päästeli menemään oikein vauhdilla. Pari kertaa meinasin horjahtaa alas selästä, kun herra päätti vetää liinat kiinni täydestä vauhdista. Onneksi pysyin kuitekin kyydissä.

Tiistaina kävin ratsastamassa tutun suomenhevosella Toivolla ja pienellä welsh-ponilla Tameronilla. Toivo on peruskoulutettu, mutta sillä ei ratsasteta kovin usein. Menin sen kanssa vähän käyntiä ja ravia, sillä tila ratsastukseen oli aika pieni. Tameron on vasta 4-vuotias, eikä sen selässä oltu vielä käyty. Hyvin rauhallisesti poni kuitenkin antoi nousta selkään ja käveltiinkin vähän matkaa oikein mallikkaasti.

Toivo

Minä ja Tameron harjoitusnäyttelyissä vuonna 2011

Keskiviikkona hypättiin Pähkinän omistajan Tanjan kanssa tammalla sekä Einolla. Hyppäsin ensin Pähkinällä muutamia verkkahyppyjä, ja sitten tulin erilaisia ratoja. Pienillä esteillä hevonen olisi saanut ehkä edetä paremmin, mutta kun esteet vähän nousivat niin rytmikin alkoi löytyä. Itse vaan mokaan silloin tällöin lähestymiset, kun en näe paikkaa kunnolla. Muutamassa kohtaa olisin voinut jättää pari pidätettä ottamatta, mutta ihan tyytyväinen voin kuitenkin olla tämänkertaisiin hyppyihin.
Einolla otin lopuksi pari hyppyä pienelle pystylle, ja ne sujuivat varsin hyvin.

Torstaina lähdin jälleen Killiin ratsastamaan. Eve lähti ystävällisesti seuraksi ja kuvailemaan. Menin ensin Pähkinällä. Verkassa tein jonkin verran temponvaihteluita, sillä tamma oli vähän laiskan tuntuinen. Seuraavaksi aloin tekemään keskihalkaisijalle pysähdyksiä ravista. Yksinkertainen tehtävä osoittautui yllättävän hankalaksi, sillä en meinannut millään saada hevosta pysymään suorana oikealla linjalla. Kun sain hyvän suorituksen, aloin tekemään keskihalkaisijalla laukanvaihtoja käynnin katta. Suoruus oli jälleen ongelmana, mutta ratsastin aina riittävän pitkään käyntiä, jotta sain Pähkinän pysymään paremmin molempien pohkeiden välissä. Loppuun ratsastin vielä ympyrällä siirtymisiä ja temmonvaihteluita. Siinä aloin saada Pähkinää hyvin terävämmäksi, mutta tamma olisi saanut kulkea vähän ryhdikkäämmässä muodossa. Taas löytyi yksi asia mihin pitää seuraavalla kerralla keskittyä.

Einon kanssa ratsastin ympyröitä ja voltteja kaikissa askenlajeissa, ja yritin saada hevosta kevyemmäksi. Eino oli aika kovaa kiinni vasemmalla, ja varsinkin siihen suuntaan asettaminen ja taivuttaminen oli todella hankalaa. Oikealle sujui vähän paremmin. Vieläkään en saanut hevosta ratsastettua pehmeäksi, mutta ensi kerralla jatketaan treenejä.

 

Perjantaina olin ratsastamassa kaverini Ellan hevosella Otolla. Taas on ehtinyt vierähtää useampi kuukausi siitä kun ratsastin Otolla viimeksi. Verkkasin hevosen ympyrällä aika pitkällä ohjalla. Sitten aloin ratsastamaan neliötä, ja kulmissa tein ikään kuin etuosakäännöksen puolikkaan. Tätä tehtävää tein kaikissa askenlajeissa, ja laukassa tein myös paljon voltteja ja ympyröitä. Ratsastin myös muutamat raviväistöt kentän keskeltä uralle ja tein laukanvaihtoja sekä volttikahdeksikon keskellä että ihan suoralla uralla. Otto vaihtoi laukat super hienosti ja ilmavasti pienillä avuilla. Muutenkin ratsastus sujui ihan hyvin, vaikka hevonen olikin välillä vähän epätasainen edestä. Otto on todella paljon voimakkaampi ratsastettava kuin esimerkiksi Pähkinä, joten minun on välillä vähän hankaluuksia ratsastaa sitä oikein. Oton kanssa minun täytyy muistaa pitää kunnon tuntuma, mutta ratsastaa silti rennoilla käsillä niin, etten jää vetämään liikaa vastaan.

Minä ja Otto kouluvalmennuksessa kesällä 2012

Postauksen kuvat ja videot © Eve, Ella & Irja

Tänään lauantaina kävin taas ratsastamassa Tameronilla ja Toivolla. Tameronin kanssa käveltiin jo monta kierrosta ja poni meni rauhallisesti. Toivolla ratsastin lähellä olevalla kentällä perusjuttuja. Ensimmäisessä laukannostossa meinasin saada kyydit, kun Toivo päätti alkaa pukittelemaan. Onneksi pukit eivät olleet isoja ja jossain vaiheessa sain kiskottua ohjatkin takaisin käsiini. Pienen alkuepisodin jälkeen laukkakin sujui hienosti ja Toivo alkoi kantaa itseään paremmin.

Vielä on vähän aikaa kysyä Ferryltä ja Mantelilta. Kysymyksiä voi laittaa tähän postaukseen.

Oliko tämä postaus liian pitkä, vai jaksoitteko lukea sen kokonaan?
Kiinnostaako teitä lukea selostuksia ratsasteluista, vai panostanko enemmän vain kuviin ja videoihin?