Niin hyviä kuin surullisiakin uutisia

Perjantaina rakas Eino lähti viimeiselle matkalleen. Noin kuukausi sitten se kolautti estetunnilla jalkansa puomiin, eikä jalka enää saatu kuntoon. Einon omistaja joutui tekemään raskaan päätöksen ja nyt ruuna laukkaa vihreämmillä niityillä.

Muistoissamme Pentsin Eino 24.5.2005-8.11.2013 ♥

 

Torstaina hyppäsin taas Ferryllä pitkästä aikaa. Laitoin tielle yhden pystyn jota tulin ensin pari kertaa pienempänä ja sitten vähän isompana. Poni hyppäsi hienosti, vaikka itse töpeksin lähestymisessä moneenkin otteeseen. Ratsastin Ferryä samoin kuten esimerkiksi Pähkinää ja käskin sitä monesti ennen estettä eteen. Ponnistuspaikka jäi vähän kauaksi, eikä Ferry tietenkään lähtenyt hyppyyn, vaan teki aina pikkuaskeleen ennen estettä. Kun olin pari kertaa mokannut niin aloin itsekkin paremmin odottamaan ja tuomaan ponia mieluummin vähän lähelle kuin kauas. Ferry ei ole ikinä ollut kovin rohkea hyppääjä, vaan sen kanssa on aina pitänyt ennemmin odottaa kuin lähteä tykittämään. Kivaa kuitenkin oli, kuten aina!

Eilen aamulla kävin ratsastamassa Retulla ja Pähkinällä. Tällä kertaa oikein mikään ei tuntunut sujuvan. Retu oli verkassa hyvä, ja sain sen käynnissäkin rennoksi ja pyöreälle kaulalle. Kun sitten aloin ratsastamaan K.N.Specialin ohjelmaa, niin kaikki levahti käsiin. Rentous kaikkosi ja meno ei todellakaan tuntunut tai näyttänyt hyvälle. Ravi on Retun vahvuus, mutta kouluohjelman ravipätkät ovat niin lyhyitä, että en ehdi siinä ajassa saamaan hevosta hyväksi. Käynnissä, laukassa sekä kaikissa siirtymisissä Retu nostaa päänsä, enkä saa sitä millään pysymään rentona.

Pähkinä oli ihan ok ratsastaa, mutta homma ei silti oikeen toiminut. Vika oli kyllä tällä kertaa täysin kuskissa. En pystynyt istumaan kyydissä senkään vertaa kuin yleensä, joten silloin heppakaan ei oikein voi loistaa. Myös Pähkinän kanssa ratsastin kouluohjelman läpi kahteenkin kertaan. Toiselle kerralla sain korjattua joitain virheitä, kuten keskihalkaisijalla suoraan ratsastusta ja pysähdyksiä. Ravi ja varsinkin lisätty sellainen koitui kuitenkin ongelmaksi, juurikin minun oman istuntani takia. En saanut jalkoja rennoksi joten jalustimet eivät pysyneet omilla paikallaan. Samalla kuitenkin keskivartaloni ei ollut tarpeeksi jäntevä, vaan minusta tuntui koko ajan että Pähkinä vetää minua eteenpäin. Toivon todellakin että ratsastukseni heikkous johtui edes osittain jäätävästä nuhasta ja kuumeesta, sillä muuten en oikein tiedä mitä tässä pitäisi tehdä. Todellinen en osaa ratsastaa- olo.

Huomasitte varmasti myös että ulkoasu on uudistunut. Toivon että tämä ei jää näkyville kovin pitkäksi aikaa - bannerista voi nimittäin nähdä minun kuvanmuokkaustaitoni, joita ei siis suuremmin ole. Vai mitä mieltä te olette?