Joulukalenterin 4. luukku - vieraileva bloggaaja

Tällä kertaa ruudun takana kirjoittelee Ella, Pauliinan ystävä. Pauliina pyysi minua kirjoittamaan yhteen luukkuun juttua hänestä, joten täältä pesee!

Pauliinan ja minun ystävyys alkoi hieman erikoisessa tilanteessa. Olimme käyneet samoilla ratsastustunneilla jo jonkin aikaa, mutta emme olleet koskaan sen kummemmin jutelleet. Vuonna 2006 olimme tallimme jouluriehassa ja jonotimme "talutusratsastukseen". Emme muistaakseni montaakaan sanaa vaihtaneet, mutta jostakin kumman syystä sovimme, että menisimme seuraavana päivänä yhdessä tallille. Tiesin tuolloin Pauliinasta vain etunimen ja sen, että hänellä oli poni. Muuta ei ilmeisesti tarvittu.

Minä ja Pauliina ponikatrillissa 2007

Kaksi seuraavaa päivää vietimme aamusta iltaan tallilla, josta lähtien olemme olleet parhaat kaverukset. Perinteenä oli viettää lähes kaikki lauantait tallilla aamusta iltaan ratsastaen, syöden eväitä ja tehden kaikkea mahdollista maan ja taivaan välillä. Nykyään näemme hieman harvemmin kuin tuolloin, koska Ferry ei ole enää Mikonmajoilla, mutta tiiviisti olemme yhä yhteyksissä.

Pauliina on hyvin suorasanainen ja oikeudenmukainen ihminen. Mikäli hän on jostakin asiasta jotakin mieltä, se tulee varmasti esille. Ihme kyllä, emme ole kuitenkaan riidelleet lähes ollenkaan, vaikka molemmat kyllä ilmaisemme mielipiteemme. "Riitamme" ovat usein niitä, että molemmat mököttävät hetken kun eivät saaneet mielipidettään läpi, jonka jälkeen kaikki on taas normaalisti. Suorasanaisuus on siis mielestäni enemmän positiivinen kuin negatiivinen puoli Pauliinassa. Oikeudenmukaisuus tulee esille erityisen hyvin eläinten kanssa touhutessa. Jos jokin asia on hänestä väärin, hän joko puuttuu siihen tai ainakin keskustelee minun kanssa kiivaasti kyseisestä ongelmasta tai asiasta.
Näiden piirteiden lisäksi Pauliinan ajatustoiminta pystyy kiihtyä nollasta tuhanteen sadasosasekunnissa, mikäli hänelle tulee jokin idea. Silloin tällöin saankin olla hieman tiputtamassa häntä maanpinnalle, sillä joskus ideat paisuvat melko mahdottomiksi. :D Eipähän tule ainakaan tylsää, kun ideat ei ihan heti pääse loppumaan!

Ratsastaessa Pauliinan luonne tulee hyvin esille. Hän osaa ja haluaa vaatia, mutta joskus kiltti, eläintenystävä-Pauliina ryömii esiin ja on turhankin kiltti ratsuilleen. Nykyään tätä liiallista kiltteyttä tapahtuu harvemmin kuin ennen, mutta koskaan en voisi kuvitella Pauliinan kohtelevan eläimiä huonosti. Poikkeuksena tuohon kiltteyteen on kyllä Ferry-poniini, joka saa Pauliinalta aika helposti sääliä ja ylimääräisiä herkkuja vain koska "se on niiiin ihana ja söpö Ferry kultamussukka" ! :D

Pauliina osaa olla iloinen ratsastaessa pienistä onnistumisista, ja vain harvoin kuulee hänen sanovan tunnin menneen huonosti. Mielestäni tämä on tärkeä piirre ratsastajassa, sillä liiallinen epäonnistumisten vatvominen estää onnistumisia syntymästä. Pauliina on aina innolla kipuamassa erilaisten hevosten selkään, vaikkei hevonen ehkä olisikaan mikään huippulaadukas kilparatsu.
Harmiksemme Pauliinan tielle ei vielä ole osunut sellaista hevosta, jonka kanssa hän olisi päässyt näyttämään kyntensä kisakentillä. Toivoisin Pauliinan vielä joskus hankkivan kisahepan itselleen elämäntilanteen sen salliessa, jotta hän pääsisi valloittamaan kisakentät ja näyttämään mitä vuosien aikana on tullut opittua!