sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Paljon kuulumisia

Pari viikkoa sitten oli aivan ihanat luistelusäät!
1. Fico 2. Minä liikkaopena
 
Suoratukkainen minä.
Viime postauksesta on kulunut aikaa liikaa. Kaikki tämä aika, koska puhelin on täynnä kivoja kuvia, mutta se ei suostu jakamaan niitä picasaan. Olen sammuttanutkin sen monta kertaa, mutta siltikään en onnistu saamaan kuvia ulos siitä kapistuksesta. Kyllä ärsyttää sillä siellä olisi ollut vaikka mitä kivaa. Onneksi instagram pelastaa ja sain sieltä teille muutamat kuvat näytille.
 
 

Muuten mun elämä on pyörinyt pääosin olympialaisten ympärillä. Tänään jännitin lumilautailun parissa, ja hopeaahan siletä tulikin! Onko täällä paikalla muitakin vannoutuneita penkkiurheilijoita? Olen ehtinyt olla myös ihan kiitettävästi töissä, ja tietysti ratsastamaan. Pähkinä ja kanget ei ollut minulle helposti hallittavissa oleva yhdistelmä, mutta Retun kanssa sujui hyvin. Eilen lomitin tallilla ja ratsastin myös Bimillä. Ella ehti kuvailla joten kuvamateriaaliakin on tällä kertaa luvassa.

Bimillä tuntui olevan vapaapäivän jäljiltä energiaa vielä tavallistakin enemmän. Verkkaraveissa se pysyi vielä rentona, mutta laukkojen jälkeen tahti alkoi pikkuhiljaa kiihtyä. Ratsastin keskihalkaisijaa pitkin suoraan ja I:ssä tein voltit vuorotellen molempiin suuntiin. Volteilla tahti oli rauhallinen ja muoto hyvä, suoralla oli hankalampaa. Nostin myös muutaman kerran laukan keskihalkaisijan alusta, ratsastin voltin laukassa ja ennen C:tä siirsin takaisin raviin. Bimi alkoi vaan ennakoida nostoa niin paljon, että koin parhaaksi siirtyä hakemaan rentoutta ympyrälle.


Ympyrällä ratsastin ilman jalustimia yrittäen istua syvemmälle satulaan. Tahti oli aika epätasainen, joka johtui varmasti ihan minun omasta ratsastuksesta. Teoriassa tiedän mitä siellä selässä pitäisi tehdä: paljon jalkaa, vähän kättä, ja tämän lisäksi pitäisi vielä istua. Käytännössä tämä kaikki ei vain suju. Nytkään en saanut pidettyä edestä tasaista tuntumaa, vaan käsi veti taaksepäin ja oli epätasainen. Tiiviistä istunnasta ei ollut tietoakaan, joten Bimin liike oli aika kiireistä ja jännittynyttä.

Loppuun ratsastin vielä ravissa muutamat väistöt. Bimi väistää todella herkästi, mutta nyt se menossa vähän liikaa eteen ja takaosa ei pysynyt matkassa mukana. Tahti ja rentous eivät siis tällä kertaa olleet oikein kohdallaan, mutta nämä asiat saadaan varmasti korjattua kunhan opettelen itse ratsastamaan. Vatsalihaksia täytyy treenata odottamaan sitä päivää kun osaan oikeasti käyttää niitä hepan selässä!

4 kommenttia:

  1. Suorat hiukset sopii sulle tosi hyvin, vaikka ootkin aika eri näkönen! :p

    Ja hyviltähän tuo näyttää Bimin kanssa, sen selässä on kaikilla vaikeeta! :D

    VastaaPoista
  2. Kivannäkösestihän bimi liikkuu ja ei kyllä oo mikään helpoin ratsastettava. Mutta jälleen kiva postaus :)

    VastaaPoista